Fysiogeriatria on osa Terveystaloa 1.11. alkaen

Suomen Terveystalo Oy (Terveystalo) ja Suomen Fysiogeriatria Oy (Fysiogeriatria) sopivat keväällä 2022 Fysiogeriatria-konsernin yhdistymisestä Terveystaloon. Tämän myötä Fysiogeriatria on osa Terveystaloa 1.11.2022 alkaen. Yhdistymisen myötä Fysiogeriatrian ammattilaiset palvelevat jatkossakin tuttujen asiantuntijoiden voimin tutuissa toimipisteissä, joiden nimi muuttuu Terveystalo Kuntoutuspalveluiksi.

Asiakaspalvelun ja ajanvarauksen tiedot muuttuvat – aiemmin varatut vastaanottoajat säilyvät

Yhdistymisen jälkeen ohjaamme asiakkaamme Fysiogeriatrian verkkosivuilta Terveystalo Kuntoutuspalveluiden verkkosivuille, josta löytyvät tutut ammattilaisemme yhteystietoineen. Terveystalo Kuntoutuspalveluiden sivuilta on myös pääsy verkkokauppaamme, josta löytyy valikoima terveystuotteita.

Lonkkahousujen myynti jatkuu osoitteessa www.lonkkahousut.fi.

Marraskuun alusta alkaen asiakaspalvelumme sekä ajanvaraus toimii numerossa 030 633 5333* ja on avoinna arkisin klo 7-17. Asiakaspalvelumme tavoitat myös osoitteesta kuntoutuspalvelut@terveystalo.com. Vuorokauden ympäri auki olevan verkkoajanvarauksemme löytyy jatkossa Terveystalo Kuntoutuspalveluiden kotisivuilta. Aikaisemmin varatut vastaanottoajat ovat edelleen voimassa, ja mikäli jo varattuihin aikoihin tulisi muutoksia, otamme henkilökohtaisesti yhteyttä. Huomioithan, että Terveystalon verkkoajanvarauksessa ajanvaraus.terveystalo.com ei voi varata aikaa Terveystalo Kuntoutuspalveluiden asiantuntijoille.

Marraskuun alusta laskutukseen liittyvissä asioissa pyydämme olemaan yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen laskut@terveystalo.com. Ilmoitathan viestissä laskun numeron, jota tiedustelusi koskee.

>> Siirry tästä Terveystalo Kuntoutuspalveluiden sivustolle >>

Fysiogeriatrian asiakastietorekisterit siirtyvät Terveystalolle – ei edellytä toimenpiteitä asiakkailtamme

Fysiogeriatrian asiakkaiden henkilö- ja potilastiedot siirtyvät 1.11.2022 Terveystalolle osaksi Suomen Terveystalo Oy:n asiakas- ja potilasrekisteriä. Tämä tarkoittaa sitä, että rekisterinpitäjä vaihtuu Suomen Terveystalo Oy:ksi.

Henkilötietojen käyttötarkoitukset säilyvät ennallaan. Henkilö- ja potilastietojen siirto ei edellytä asiakkailtamme toimenpiteitä. Lisätietoja Terveystalon henkilöasiakkaiden henkilötietojen käsittelystä saat osoitteesta https://www.terveystalo.com/fi/tietosuojaseloste/henkiloasiakkaat/.

 

*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.

Riittävä uni on harjoittelun perusta

UKK-instituutti julkaisi uudet liikkumisen suositukset syksyllä 2019. Liikkumisen suositusta kuvataan pyramidimallina, jonka pohja rakentuu yhdestä suuresta kerroksesta: unesta. Uni on liikkumisen suosituksissa pohjana niin työikäisille kuin ikääntyneillekin. (UKK-instituutti 2021a) Miksi uni on huomioitu näin suuresti suosituksissa, jotka koskevat liikkumista?

 

Unen vaikutuksista

Unen vaikutukset terveyteemme ovat laajat ja ilman riittävää palautumista on harjoittelu usein haastavaa. Olennaista on löytää kuormituksen ja palautumisen tasapaino (TTL 2022.)

Tässä listattuna tekijöitä, joihin uni vaikuttaa:

  • Syvän unen aikana verenpaine laskee. Jos tämä jää tapahtumatta, lisääntyy verenpainetaudin riski ja samalla myös aivoverenkiertohäiriöiden riski(Aivoliitto 2018.)
  • Uni voi parantaa vastustuskykyä (TTL 2020.)
  • Unella on positiivinen vaikutus oppimiseen (UKK-instituutti 2021b.)
  • Uni vaikuttaa lihasväsymyksen säätelyyn (UKK-instituutti 2021b.)
  • Uni on hormonaalisesti anabolinen tila, eli unen aikana muodostuu lihasproteiinirakenteita (UKK-instituutti 2021b.)
  • Krooninen unen puute lisää loukkaantumisriskiä, sillä univaje voi heikentää havaintojen tekemistä ja koordinaatiokykyä (UKK-instituutti 2021b.)
  • Uni auttaa palautumaan fyysisestä, henkisestä sekä kognitiivisesta kuormituksesta (TTL 2020.)
  • Terveyttä edistävien elintapojen ylläpitäminen on helpompaa hyvin palautuneena (TTL 2020.) Esimerkiksi liian vähäinen uni vaikuttaa ruokahalun säätelyyn (mm. mieliteot rasvaista ruokaa kohden lisääntyvät). Tällöin unettomuus voi johtaa ylipainoon, joka voi taas siten vaikuttaa terveyteen omalta osaltaan (Aivoliitto 2018.) 

Huolestuttavaa onkin, että viimeisimmän 20 vuoden aikana aikuisten keskimääräisen yöuni on lyhentynyt noin kahdellakymmenellä minuutilla (Aivoliitto 2018.) Samaan aikaan esimerkiksi muistisairauksien määrä on kasvanut, lue lisää täältä.

Unen vaikutukset muistiin

Univaikeuksia pidetään yhä enemmän Alzheimerin taudin riskitekijänä. Ei kuitenkaan ole vielä täysin varmaa, ovatko unihäiriöt aivojen muutosten syy vai seuraus. (André ym. 2021)

On kuitenkin todettu, että Alzheimerin tautiin sairastumisen riski voi olla 1,5 kertainen henkilöillä, joiden uni on hajanainen. Aivoissa näkyviä unihäiriöihin liittyviä muutoksia voidaan nähdä jopa 10–15 vuotta ennen kliinisten oireiden ilmenemistä. Unihäiriöt voivatkin mahdollisesti auttaa Alzheimerin taudin varhaisessa tunnistamisessa.

Unihäiriöillä näyttää olevan vastavuoroinen suhde neurodegeneraatioon, eli hermosolujen rapistumiseen. (Matsumoto 2021). Unen aikana lymfaattinen järjestelmä aktivoituu ja sen seurauksena aivo-selkäydinneste pääsee aivoihin veri-aivoesteen läpi huuhtoen kuona-aineita pois aivoista. Juuri tämän tapahtuman oletetaan ehkäisevän esimerkiksi dementiaa. (Sarkkinen 2021). Aivojen nestekierron on todettu esimerkiksi poistavan aivoista Alzheimerin tautia aiheuttavaa amyloidi-valkuaisainetta (Aivoliitto 2018.)

Tällä viikolla on vietetty Muistiliiton Aivoviikkoa, jonka teemana on ”Ajattele aivojasi, mieti muistiasi”. Uni onkin siis yksi tärkeä tekijä, jolla huomioimme sekä muistimme että aivojemme hyvinvoinnin! Yhdessä hyvien unien kanssa muistikuntoutus voikin olla apuna muistisairaan kuntoutuksessa, lue lisää muistikuntouksesta täältä. ”Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun muistisairaan kuntoutus on säännöllistä, pitkäkestoista, tavoitteellista ja nousujohteista”.

Kirjoittaja:
Salla Isomäki

Fysioterapeutti

Lähteet:

Askelklinikka Tapiolassa

Askelklinikkamme on erikoistunut alaraajaongelmien tutkimiseen ja fysioterapiaan.

Tutkimuksessa analysoidaan aktiivista liikettä, kuten kävelyä tai juoksua. Alaraajatutkimuksen pohjalta terapeutti ohjaa asiakasta ja arvioi mahdollista yksilöllisten pohjallisten tarvetta. Tutkimukseen kannattaa varata mukaan shortsit.

Askelklinikallamme palvelevat alaraaja-asioiden asiantuntija fysioterapeutti Petri Väyrynen, sekä jalkaterapeutti Aino Niskanen. 

”Yleisimpiä syitä vastaanotolleni hakeutumiseen ovat erilaiset kiputilat pottuvarpaan ja alaselän välisellä alueella. Tyypillisimpiä ongelmia ovat yleensä polvi- ja kantapääkivut, mutta oireiden kirjo on laaja. Alaraajojen ongelmat eivät katso ikää eikä aktiivisuustasoa, sillä kohtaan asiakkaita lapsista vanhuksiin ja mattimeikäläisistä huippu-urheilijoihin.” Petri kertoo.

Askelklinikka Tapiolan toimipisteellämme:

  • to 24.3.
  • to 7.4.
  • to 21.4.
  • to 5.5.
  • ti 24.5.
  • to 9.6.

Varaa aikasi soittamalla p. 09 3922 302 tai netistä.

Sotaorpojen tuki -hankkeen tunnetaideterapiaryhmä

Ensimmäinen ”Tunteiden tarinaa elämän sivuilta” – ryhmäni Kaatuneitten omaisten liiton Sotaorpojen tuki -hankkeessa on tulossa päätökseen.

Päällimmäisenä mielessäni on kiitollisuus. Kiitollisuus monestakin asiasta, ehdoton kiitos kuuluu ehdottomasti osallistujille. He ovat avanneet minulle ja myös meidän yrityksellemme täysin uuden sivun historiastamme ja kaatuneiden lapsista, sotaorvoista. Lämmin kiitos Kaatuneitten omaisten liiton Sotaorpojen tuki -hankkeen työntekijöille, erityisesti Marianne Nylundille. Olen äärimmäisen kiitollinen, että olen päässyt mukaan näin arvokkaaseen yhteistyöhön.

Sodan aiheuttamat traumat

Ryhmässä sotaorpoutta, osallistujien traumaa, on käsitelty tunnetaideterapian keinoin. Ryhmää ohjatessani olen hyödyntänyt myös toimintaterapian osaamistani tunnetaidoista. Monet käyttämistäni keinoista ovat nousseet erityisen merkitykselliseksi tämänhetkisessä Euroopan tilanteessa. Tilanne on herättänyt meissä kaikissa uhan kokemuksia, mikä taas on vaikuttanut omaan turvallisuuden kokemukseemme.

Erityisen haavoittuvainen tämänhetkinen tilanne on sotaorvoille ja kaikille sotaa jollain tavalla kokeneille. Tämän lisäksi mielestäni meidän on syytä muistaa, kuinka lähellä käydyt sotamme ovat myös meitä työikäisiä. Monet meistä on kasvattanut äiti tai isä, jonka vanhemmat ovat kokeneet sodan kauhut. Tämä on väistämättä vaikuttanut siihen kasvatukseen ja tunneilmastoon, jotka me olemme saaneet. Tästäkin syystä on tärkeää katkaista sukupolvien yli ulottuva taakka. Yksi keino siihen on tunnetaideterapia ja tunnetaidot.

Tunteiden käsittely ja hyväksyminen

Tunnetaideterapiassa puhutaan tunteista, niiden kohtaamisesta ja hyväksymisestä. Niiden avulla löydämme itsemme, koska tunnetyöskentelyn kautta oivallamme asioita itsessämme ja elämässämme. Asiat saavat mittasuhteet ja löytävät merkityksensä. Tunnetaideterapiassa korostuu oma elämänkaarityöskentely, sekä omassa suvussa sattuneet tapahtumat. Elämme pitkälti järjen sanelemana, tunteita on voitettava tai niitä on hallittava. Ulkopuolelta tulee paljon vaatimuksia toimia tai olla. Toisaalta mitä enemmän yritämme tunteita piilottaa, sitä huonommin voimme. Tunteiden kohtaaminen onkin terveyden ja tasapainon ylläpitämistä.

Ylen tiede-ekstrassa psykologi Katja Myllyviita kertoo neljästä perustunteesta avaten niiden merkityksiä sekä kehollisesti että ajatuksen tasolla. Kuuntele podcastit täältä. Tunnetaideterapiassa tavoitteena on usein tunnesäätely, sekä tunteiden hyväksyminen ja kohtaaminen. Myös anteeksianto voi olla avainasemassa.

Keho ja mieli yhtenä kokonaisuutena

Tunnetaideterapia (TTT) pohjautuu Antti Pietiäisen kehittämään teoriaan tunteiden dynamiikasta (TUDY). Teoria perustuu siihen, kuinka ihminen reagoi kolmella eri tasolla: fyysisellä eli kehollisella (miltä kroppa juuri nyt tuntuu, onko jännityksiä, paineentunnetta, kipuja, kutinaa, puutumista tms.), psyykkisellä eli tunteisiin liittyvällä (mikä tunnetila on päällä juuri nyt) sekä mentaalisella eli ajatusten (tutkitaan ajatuksia kehotuntemusten ja tunnetilojen takana) tasolla. Näkemys perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen (bodymind), jonka mukaan kehoa ja mieltä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Tässä ihmiskäsityksessä keskeistä on stressin käsite. On todettu, ettei stressi ole vain kehon ja ajatusten tila, vaan siihen vaikuttavat olennaisesti myös tunteet. Muun muassa kielteiset ajatukset lisäävät kielteisiä tunteita ja tunnesäätelyllä on iso merkitys stressin vähentämisessä tai jopa syntymisessä. (Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Jyrki Korkeila)

Turvan kokemuksen merkitys

Tärkeä osa tunnetaideterapiaa ja tunnetaitojen harjoittelua on turvan kokemus. Erityisesti asiakkailla, joilla on taustalla traumaattisia kokemuksia, on ensiarvoisen tärkeää lähteä vahvistamaan turvan kokemusta. Tämä pätee myös tämänhetkiseen Euroopan tilanteeseen, joka kuormittaa meitä kaikkia.

Tässä muutama mielestäni olennainen keino, joilla voi lisätä omaa turvan kokemusta. Samoja keinoja olen käyttänyt ryhmässäni:

  • Tunteet. Salli kaikki erilaiset reaktiot itsessäsi, armollisuus, salliminen ja hellittäminen. Samalla kun tunnet, huomioi läsnäolosi. Tunne jalat maassa, etsi ympäristöstäsi fyysisiä ankkureita (esim. taulu, kello, matto), joilla pysyt tässä hetkessä. Huomaa missä olet juuri nyt. Tunne lähtee tasaantumaan hiljalleen.
  • Hengitä. Pyri hengittämään pitkiä rauhoittavia hengityksiä, vatsaan saakka. Voit tehostaa tuntemusta tuomalla toisen käden rintakehälle ja toisen vatsalle. Huomioi hengityksen liike käsien alla. Luo vastavoimaa – rauhoita itseäsi kiihtymisen sijaan. Voit myös kokeilla sisään hengittäessäsi sanoa itsellesi mielessäsi ”rauhaa”, ”hellitän”, ”luotan” tms. Ja ulos hengittäessäsi päästää ulos kiihtymystäsi kuvaavia sanoja.
  • Lepohetket, levollisuus. Pidä taukoja, tee toimintoja, jotka rauhoittavat sinua. Näe uni ja lepo tärkeimpänä asiana, suojele niitä. Vältä uutisten katsomista erityisesti iltaisin. Rajaa muutenkin median käyttöäsi, älä kuormita mieltäsi. Huomaa yli- ja alivireytesi, etsi tasauskeinoja, jotta pysyt omassa sietoikkunassasi, joka voi olla tässä hetkessä kaventunut.
  • Juttele, älä sulkeudu. On tärkeää sanoa ja puhua oikeilla sanoilla sekä tunnustaa, mikä tilanne nyt on. Huomaa, että me kaikki jaamme kollektiivisesti saman tilanteen. Kerro tunteesi ja ajatuksesi. Mieti, mihin voit itse vaikuttaa ja mihin et. Rakenna rauhaa lähipiiriisi. Muista myös jutella muusta. Miten voisit vahvistaa omaa luottamustasi ja uskoasi, mitkä asiat ovat hyvin?
  • Arjen toiminnot, pidä yllä tavallista arkea. Toiminta tuo helpotusta ja puuhastelu vie ajatuksia muualle. Säilytä normaalit rutiinisi, toiminnallinen tasapaino elämässäsi.

Kenelle tunnetaideterapia on tarkoitettu?

Asiakkaaksi voi tulla kuka vain – matalalla kynnyksellä yksilö- tai ryhmäterapiaan. Tunnetaideterapia on tarkoitettu täydentäväksi hoidoksi, se ei korvaa lääketieteellistä hoitoa. Nimestä huolimatta kyseessä ei varsinaisesti ole terapia, mutta sen myötä ja oivallusten kautta sillä on vahvasti terapeuttisia vaikutuksia. Keskiössä on luottamus siihen, että kaikki elämässä etenee omalla painollaan ja juuri sillä tavalla kuin kuuluu. Jokainen meistä saa tämän menetelmän kautta keinon oman itsensä parempaan ymmärtämiseen ja tunteiden käsittelemiseen. Mikäli kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä.

Kirjoittaja:
Heidi Lindström

Toimintaterapeutti
p. 050 326 6790
heidi.lindstrom@fysiogeriatria.fi

Aivoterveyttä ravinnosta

Monelle on tuttua, kuinka terveellisellä ruokavaliolla voidaan positiivisesti vaikuttaa sydänterveyteen. Kuitenkin myös aivoterveyteen vaikuttaminen on mahdollista terveellisellä, oikein koostetulla ja monipuolisella ruokavaliolla. Tässä kirjoituksessa tutustumme hieman aivoterveyttä edistävän ravitsemuksen kulmakiviin.

Minkälaista ravintoa aivot tarvitsevat?

Aivot saavat rakennusaineensa eri mekanismien kautta ravinnosta, joten pikkuvauvasta lähtien läpi elämän nautitun ravinnon tulisi olla riittävän laadukasta sekä monipuolista1,5.  Edellisen luettuasi, älä kuitenkaan hermostu, ravitsemusta ei lähes koskaan ole liian myöhäistä muuttaa terveyttä edistävämpään suuntaan. Pienistäkin ruokavalion parannuksista voi olla hyvä apu terveydelle sekä hyvinvoinnille.

Esimerkiksi rasvojen laadulla on aivoterveyden ja näin ollen myös muistin sekä muistisairauksien kehittymisen kannalta erityinen merkitys1,5. Pienikin parannus nautittujen rasvojen laadussa voi saada aikaan huomattaviakin terveydellisiä hyötyjä vaikkei niitä heti fyysisesti tunnistaisikaan. 

Miten rasvat vaikuttavat aivojen toimintaan?

Tehdäänpä pienen pieni kurkistus aivojen toimintaan ajatellen ravinnosta saatuja rasvoja ja niiden vaikutusta. Hermosolujen ympärillä aivoissa on suojaava ja eristävä, myeliinistä koostuva, hermotuppi. Myeliini koostuu pitkälti rasvasta ja tarvitsee sitä muodostuksessaan1,6. Sen tehtävänä aivoissa on nopeuttaa hermoimpulssien kulkua aivoihin sekä takaisin kehoon; siis tehostaa aivojen tiedonkäsittelyä1 ja pitää meidät näin osaltaan mahdollisimman toimintakykyisinä. 

Mikäli ravinnosta saatu rasva on pääosin kovaa, eli huonoa rasvaa tai ravinnosta ei saada esimerkiksi ruokahaluttomuuden vuoksi rasvoja ollenkaan voivat vaikutukset olla aivoterveydelle ja mm. muistisairauksien kehittymiselle huomattavat. Ruokavaliossa hyviin rasvoihin panostamalla voidaan vaikuttaa myös valtimotautiriskin vähentymiseen, joka on myös aivoterveyden ylläpidon ja edistämisen kannalta merkittävää2.

Hyviä ja terveyttä edistäviä pehmeän rasvanlähteitä ovat mm. kala, siemenet ja pähkinät sekä kasviöljyt, joita kannattaakin sisällyttää ruokavalioonsa jossakin muodossa päivittäin1,3. Edellä mainittua myeliiniä ei elimistöön saada suoraan ravinnosta, mutta sen muodostamista tukee riittävä hyvien rasvojen saanti ravinnosta6.

Säännöllinen ateriarytmi

Aivot nauttivat säännöllisestä (3-4 h) ateriarytmistä sekä maltillisen kokoisista annoksista. Säännölliset ateriarytmit edistävät verensokerin tasaisuutta, joka taas auttaa meitä keskittymään ja usein aktivoimaan aivoja sekä muistia tehokkaammin. Syömättömyys ja pitkät ateriavälit voivat aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, muistin heikkenemistä ja toiminnan hidastumista1.

Päivän pääaterioiden väleissä (aamiainen, lounas, päivällinen) on suositeltavaa nauttia laadukkaita välipaloja helpottamaan ateriarytmin ylläpitoa. Pienikin välipala, esimerkiksi kourallinen pähkinöitä, hedelmä ja kahvi, on parempi, kuin ateriavälin venyminen usean tunnin mittaiseksi.

Terveellisessä, monipuolisessa ja säännöllisessä ruokavaliossa on tärkeää muistaa myös ruokavalion sallivuus4,5. Toisinaan pullakahvit olympiamitalien kunniaksi tai sadepäivän piristykseksi sekä nuotiomakkarat lastenlasten kanssa retkellä ovat juuri se, mitä tarvitaan ja mistä aivotkin osaltaan nauttivat!

Monipuolinen ravinto edistää aivoterveyttä

Mikäli aivoterveyden kannalta pitäisi nimetä ravitsemukseen liittyen yksi asia, olisi se varmasti ravinnon monipuolisuus. Värikäs ja maistuva, runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, hyviä rasvoja ja täysjyväviljatuotteita sekä laadukkaita proteiineja sisältävä ruokavalio, joka ennen kaikkea maistuu ruokailijalle5. Monipuolisella, säännöllisellä ja maittavalla ruokavaliolla voidaan periaatteessa taata aivoille kaikki tarpeellinen ja tietenkin samalla edistää terveyttä kokonaisvaltaisesti.

Muistathan, että erityisen aivoterveellistä ravinnosta tekee sen nauttiminen yhdessä muiden kanssa5. Mikäli lähikontakti ruokailun aikana ei ole mahdollinen, voi videoyhteydelläkin saada koko perheen tai ystävän mukaan ruokailuun viikoittain, ja näin edistää aivoterveyttä ruokailun yhteydessä erityisen tehokkaasti.

Eve Lehtinen, fysioterapeutti

 

Aiheesta lisää:

Ruokahalu – mistä löytäisin sen?

Lähteet:

  1. Hakala, Paula. 2014. Vaikuttaako ravinto muistisairauksiin?
  2. Kivipelto, Miia; Strandberg, Timo. 2017. Terveet elämäntavat – terveet aivot, Duodecim

  3.  Ruokavirasto, Ikääntyneet. 2021
  4. Ruoki aivoja, Muistiliitto 2022
  5. Lehtisalo, Jenni; Suominen, Merja. 2020. Muistisairaus ja ravitsemus, Duodecim
  6. MS-tauti ja ravinto, Biogen. 2018.

Tietoisku: Olkapään jännevaivat

Mitä on olkapään jännevaivat? 

  • Yleisin olkapään jännevaiva on rotator cuff tendinopatiaeli kiertäjäkalvosimen jänteen/ jänteiden rappeutuminen. 
  • Kiertäjäkalvosin eli rotator cuff muodostuu neljästä lapaluun alueen lihaksen jänteestä, joiden tehtävänä on tukea olkaniveltä, tuottaa liikettä nosto- ja kiertoliikkeissä.  
  • Taustalla voi olla tapaturma, tai vaiva voi olla hiljalleen kehittynyt. Myös rakenteellisesti ehjä jänne voi oireilla.   
  • Ikääntymisen myötä olkapään jännevaivat yleistyvät.  

Riskitekijät? 

  • Riskitekijöitä ovat yli 50 vuoden ikä, diabetes sekä toistuvat pään yläpuolella tapahtuvat liikkeet.  

Oireet? 

  • Tyypillinen oire on levossa ja/ tai rasituksessa tuntuva kipu. Yleisimmin kipuoiretta esiintyy vaakatason ylittävissä liikkeissä.  
  • Mahdollista yösärkyä. 
  • Jänteen läpäisevän repeämän oireena ovat olkapään liikkuvuuden ja voiman heikkeneminen. 
  • Olkapää voi olla myös täysin oireeton! 

Miten olkapään jännevaivoja voi hoitaa?

  • Jänteen repeämä tai osittainen repeämä kuulostavat usein pelottavilta, tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että raaja olisi heikko tai repeämän riski kasvaisi, kun raajaa käytetään. Päinvastoin lihaksistoa ja jännealuetta tulisi vahvistaa.  
  • Rappeumaperäisten jännevaivojen ensisijainen hoito on konservatiivista, ja tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaamaa terapeuttista harjoittelua.  
  • Yleisesti suositellaan käyttämään oireilevaa raajaa kivun sallimissa rajoissa!  
  • Fysioterapiassa kartoitetaan tilanne yksilöllisesti ja tämän pohjalta suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutumista tukevat tavoitteet.  

Voiko sitä ehkäistä?

  • Monipuolinen ja säännöllinen liikunta: lisää kudosten kestävyyttä ja vaikuttaa hidastavasti ikääntymisen myötä tapahtuvaan heikkenemiseen.  
  • Harjoittelun tulisi sisältää hartioiden alueen liikkuvuutta ja lihasvoimaa tukevia harjoitteita.  
  • Fysioterapiassa tavoitteena voi olla ennaltaehkäisy. Fysioterapeutin ohjaukseen voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä.  

Lähteet: 

Hio TengLeong, Sai Chuen Fu, Xin He, Joo Han Oh, NobuyukiYamamoto; ShuHang, 2019

Tarnanen, Lepola, Paloneva, Mattila 2016

Olkapään jännevaivat (Käypä hoito -suositus)

 

Pitkäkestoisen koronan kuntoutus

Pitkäkestoisen koronan kuntoutus

Long covid

Long covid on pitkäkestoinen koronavirustauti, tai pitkittynyt korona. Pitkästä koronasta puhutaan silloin, kun oireet alkavat kolmen kuukauden sisällä koronaan sairastumisesta, ja oireet kestävät vähintään kaksi kuukautta, eikä niille ole muuta selitystä. Tämän hetken tiedon mukaan long covidia voi ilmetä vähäoireisen ja jopa oireettomankin infektion jälkeen.

Mitä oireita pitkäkestoinen korona aiheuttaa?

Oireiden kirjo on hyvin laaja. Yleisiä oireita ovat uupumus, hengenahdistus, rintakipu ja kognitiivisten toimintojen häiriöt. Kognitiivisilla häiriöillä tarkoitetaan esimerkiksi tiedonkäsittelyn tai oppimisen häiriöitä. Myös unihäiriöitä, kipua, päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, haju- tai makuaistin häiriöitä sekä ahdistuneisuutta tai depressiota voi ilmetä. Long covid voi siis aiheuttaa hyvin laajasti arkielämää haittaavia oireita.  

Onko long covid yleistä?

Tämänhetkisten arvioiden mukaan long covidia voi ilmetä jopa joka toisella aikuisella koronavirusinfektion jälkeen. Oireiden voimakkuus ja määrä vaihtelee paljon. Rokotteet voivat vähentää infektion sairastaneilla pitkän koronan oireiden riskiä, ja keventävät usein oireita.

Miten long covid todetaan?

Vielä ei ole käytössä testiä, jolla long covid voitaisiin todeta. Tällä hetkellä lääkäri todentaa long covidin oirekuvaan perehtymällä, silloin kun henkilö on sairastanut koronavirustaudin.

Mistä apua long covidin aiheuttamiin oireisiin?

Pitkän koronan hoitoon suositellaan moniammatillista hoitoa. Fysio- ja toimintaterapiasta voi olla iso apu kuntoutuksessa. Ensinnäkin ammattilainen kuuntelee sinua ja oirekuvaustasi tarkasti, ja on kiinnostunut selvittämään, miten oireet vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Fysio- ja toimintaterapeuteilla on käytännönosaamista toimintakyvyn palauttamiseen asteittain. Kuntoutus toteutetaan jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllisesti. Fysioterapiassa arvioidaan fyysisen rasituksen tasoa, jotta vältytään ylirasitukselta. Myös manuaalisesta terapiasta voi olla apua.

Parhaimman tuen pitkäkestoisen koronataudin oireiden kanssa elävä saa moniammatillisen tiimin ympäröimänä. Hyödynnä asiantuntijoiden tarjoama tuki long covidin keskellä, jotta saat arjesta enemmän irti, oireista huolimatta.

 

Kirjoittaja:
Leea Maria Lepistö

Tuki- ja liikuntaelinfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti
Aktiivi Fysioterapia Tapiola

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Miksi ikääntyneiden kuntoutus on tärkeää?

Suomen väestö ikääntyy ja samaan aikaan hoitotyön resurssien vähyys on puhututtanut mediassa. Miten voimme vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessakin ikääntyneet ovat yhä toimintakykyisiä, hoitotyön resurssit riittävät ja jokainen meistä saa kokea turvallisen ja hyvän vanhuuden?

Yksi ratkaisu voi löytyä kuntoutuksesta. Siksi on tärkeää, että ikäihmisille tarjotaan laadukkaita ja ammattitaitoisia kuntoutuspalveluja. Tässä kirjoituksessa perustellaan muutamasta eri näkökulmista ikääntyneiden kuntoutuksen merkityksellisyyttä.

1.    Muistisairaudet

On arvioitu, että joka kolmas sekunti joku maailmassa sairastuu muistisairauteen (Prince ym. 2015) ja Suomessa dementiaan kuolleiden määrä on kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana (SVT 2018). Tärkeässä roolissa terveyden- ja sosiaalihoidon kustannuksien hillitsemiseksi ovat keinot, joilla voidaan muuttaa muistisairauksien taudinkulkua (Prince ym. 2015) Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa todettiin, että elintapaohjaus on merkittävä tapa vähentää muisti- ja tiedonkäsittelytoimintojen heikentymistä (Ngandu ym. 2015).

Fyysisellä harjoittelulla on oma roolinsa elintapaohjauksessa, joten siten kuntoutuksen merkitys muistisairauksien hoidossa on suuri. Fysioterapeuttien toteuttama kuntoutus voi myös sisältää paljon muutakin kuin fyysistä harjoittelua ja Fysiogeriatrian fysioterapeutit pyrkivät huomioimaan muistisairaat yksilöllisesti. Jos ajatellaan esimerkiksi ei-lääkkeellisiä keinoja muistisairaiden haasteelliseksi koettujen käytöshäiriöiden hallitsemiseksi, vahvinta tutkimusnäyttöä on musiikin käytöstä (Tuomikoski ym. 2018, Abraha ym. 2017). 

Meillä kuntoutus saattaakin siis tarpeen mukaan sisältää myös musisointia, laulua ja loruja!

2.    Elämän mielekkyys & yksinäisyyden lievittyminen

Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimenpiteet ovat vähentäneet monen ikääntyneen sosiaalista kanssakäymistä entisestään. Yksinäisyys on yleistä varsinkin yksin asuvilla iäkkäillä ja yksin elävillä myös liikunta on vähentynyt enemmän. (Lehtisalo ym. 2019). 

Ikääntyneen kuntoutuksen kautta on mahdollista tukea ihmisen sosiaalisuutta: fysioterapeutti voi toimia tärkeänä sosiaalisena kontaktina ja terapeutti voi myös toimintaterapian turvin auttaa toimintakyvyn ylläpitämisessä niin, että sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen onnistuu tulevaisuudessakin. Hyvässä fyysisessä kunnossa myös harrastustoimien jatkaminen on helpompaa.

Muistisairauksien kohdalla yksinäisyyden ehkäisy ja elämän mielekkyyden tukeminen on myös erityisen tärkeää. Muistiliitto on vuona 2016 koonnut muistisairauksiin liittyen hyvän hoidon kriteeristön. Kriteeristössä mainitaan, että mielekäs ja aktiivinen arki koostuu muun muassa kuntoutumista edistävistä ja sosiaalisia verkostoja ylläpitävistä asioista (Muistiliitto 2016).

Fysioterapeutin toteuttama kotikuntoutus voi olla juuri tällainen asia ja kuntoutuksen avulla ikäihmistä voidaan auttaa selviytymään arjessa itsenäisemmin. Kokemus itsenäisestä selviytymisestä voi tukea ihmisen itsetuntoa ja merkityksellisyyden kokemusta. Liikunta voi olla myös mielekäs harrastus ja se voi helpottaa kipuja (Muistiliitto 2016).

3. Hoitotyön resurssit

Kun iäkäs henkilö on toimintakyvyltään mahdollisimman omatoiminen, helpottaa se esimerkiksi hoitotyön kuormittumista. Liikuntaharjoittelulla voidaankin parantaa ikäihmisen fyysistä suorituskykyä ja pysäyttää ja/tai hidastaa sarkopenian ja gerastenian etenemistä. Lisäksi liikunta voi parantaa aivojen tietojenkäsittelytoimintoja ja vähentää riskiä sairastua uusiin kroonisiin sairauksiin. 

Fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemiseksi liikuntaa sisältävää kuntoutusta olisikin tärkeää tarjota ikäihmisille (Jyväkorpi ym. 2020). Harjoittelu tukee hoitotyötä aina, sillä myös esimerkiksi vuodepotilas hyötyy liikeharjoitteista; onhan esimerkiksi paita helpompi pukea päälle, kun nivelliikkuvuudet ovat hyvät.

4. Terveydenhuollon kustannukset

Kaatumistapaturmat lisäävät terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia. Vuona 2015 Suomessa hoidettiin leikkauksella yli 6000 lonkkamurtumaa. Murtumasta johtuneet potilaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat arviolta 30 000 euroa (Käypä hoito 2017). Kaatumisen seurauksena voi sattua myös lukuisia muita tapaturmia, mutta tarkkoja tilastoja kaatumisten aiheuttamista kustannuksista ei voida löytää. Lonkkamurtumien aiheuttamat kustannukset antavat kuitenkin suuntaa kustannusten suuruusluokasta. Jokaisen kaatumisen ehkäisy on suuri säästö yhteiskunnalle ja samalla myös yksilölle, sillä kaatumiset aiheuttavat myös ihmisille suurta yksilöllistä henkistä taakkaa.

Kun väestö ikääntyy, jatkaa kaatumistapaturmien ilmaantuvuus luultavasti kasvuaan (Tricco ym. 2017). Vähäinen fyysinen aktiivisuus on yksi tekijä, joka ennustaa lonkkamurtumia lisäämällä sekä kaatumisen että osteoporoosin todennäköisyyttä (Käypä hoito 2017). Triccon ym. (2017) satoja tutkimuksia ja tuhansia koehenkilöitä sisältänyt kirjallisuuskatsaus toteaakin, että liikuntaharjoittelu liittyi pienempään loukkaantumisriskiin. Jotta harjoittelu on turvallista, voi olla hyvä aloittaa harjoittelu ohjattuna esimerkiksi fysioterapeutin kanssa (UKK-insituutti 2021).

Lopuksi

Tämä teksti on nopea pintaraapaisu siihen, miten paljon ikääntyneiden kuntoutukseen liittyen on olemassa näyttöä! Lisäksi koko ajan tutkitaan lisää. 

Esimerkiksi SPRINTT-tutkimuksen (2016-2018) tarkoituksena on ollut selvittää säännöllisen liikunnan ja ravitsemusohjeistuksen vaikutuksia toimintakykyyn ja lihaskadon ehkäisyyn. Fysiogeriatria on ollut mukana tässäkin tutkimuksessa.

Kirjoittaja:
Salla Isomäki

Fysioterapeutti

Lähteet:

  • Abraha I, Rimland JM, Trotta FM, Dell’Aquila G, Cruz-Jentoft A, Petrovic M, Gudmundsson A, Soiza R, O’Mahony D, Guaita A, Cherubini A. Systematic review of systematic reviews of non-pharmacological interventions to treat behavioural disturbances in older patients with dementia. The SENATOR-OnTop series. BMJ Open. 2017 Mar 16;7(3):e012759. doi: 10.1136/bmjopen-2016-012759. Erratum in: BMJ Open. 2017 Jul 17;7(7):e012759corr1. PMID: 28302633; PMCID: PMC5372076.

  • Jyväkorpi S, Strandberg T, Urtamo A, Pitkälä K, Suominen M, Kokko K, Heimonen S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Lääketieteellinen tiedekunta, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, Clinicum, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopisto. Oulun yliopisto. HUS, Sisätaudit ja kuntoutus. Gerontologinen ravitsemus. Gery ry. Gerontologian tutkimuskeskus. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Ikäinstituutti.
  • Käypä hoito. Lonkkamurtuma. Käypä hoito-suositus. Duodecim. 16.10.2017. Saatavissa täällä
  • Lehtisalo Jenni, Palmer Katie, Mangialasche Francesca, Solomon Alina, Kivipelto Miia & Ngandu Tiia. Changes in Lifestyle, Behaviors, and Risk Factors for Cognitive Impairment in Older Persons During the First Wave of the Coronavirus Disease 2019 Pandemic in Finland: Results From the FINGER Study. Frontiers in Psychiatry, 12 February 2021.
  • Muistiliitto. Hyvän hoidon kriteeristö. Muistiliiton julkaisusarja 2/2016. Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin.
  • Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A, Levälahti E, Ahtiluoto S, Antikainen R, Bäckman L, Hänninen T, Jula A,  Laatikainen T, Lindström J, Mangialasche F, Paajanen T, Pajala S, Peltonen M, Rauramaa R, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, Soininen H, Kivipelto M. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015;385:2255–2263.
  • Prince M, Wimo A, Guerchet M, Ali G-C, Wu Y-T, Prina M. 2015. World Alzheimer Report 2015. The Global Impact of Dementia An analysis of prevalence, incidence, cost and trends. An analysis of prevalence, incidence, cost and trends. Alzheimer’s Disease International (ADI), London.
  • SVT. Suomen virallinen tilasto. Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. 2018, 3. Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli joka kolmas 85 vuotta täyttäneistä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.12.2021]. Saatavissa täällä
  • Tricco AC, Thomas SM, Veroniki AA, Hamid JS, Cogo E, Strifler L, Khan PA, Robson R, Sibley KM, MacDonald H, Riva JJ, Thavorn K, Wilson C, Holroyd-Leduc J, Kerr GD, Feldman F, Majumdar SR, Jaglal SB, Hui W, Straus SE. Comparisons of Interventions for Preventing Falls in Older Adults: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA. 2017 Nov 7;318(17):1687-1699. doi: 10.1001/jama.2017.15006. Erratum in: JAMA. 2021 Apr 27;325(16):1682. PMID: 29114830; PMCID: PMC5818787.
  • Tuomikoski, A., Parisod, H., Oikarinen, A., Siltanen, H. & Holopainen, A. 2018. Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen – raportti järjestelmällisen katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018.
  • UKK-insituutti. Kaatumisvaaraan voi vaikuttaa. Päivitetty: 2.6.2021. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa täällä

Tietoisku: Lonkan nivelrikko

Mikä on nivelrikko?  

  • Aikuisilla tavallisimpia lonkkakivun syitä  
  • Maailman yleisin nivelsairaus.  
  • Nivelpintoja peittävä kimmoisa rustokudos heikkenee ja vähitellen ohentuu. Muutoksia nivelrustoon, nivelkalvoon, luuhun sekä ympäröiviin lihaksiin.  

Nivelrikon riskitekijät?   

  • Ylipaino, ikääntyminen ja perimä. Lisäksi polven alueen vammat sekä vuosia jatkunut toistuva raskas kuormitus.  

Oireet?  

  • Jomottava kipu nivustaipeen alapuolella, saattaa säteillä reiden etu-, taka- tai sivuosiin  
  • Usein kipu pahenee liikkuessa ja helpottaa levossa.  
  • Sairauden edetessä kipu voi olla jatkuvaa ja oireilla myös öisin.  
  • Mahdollista aamu- tai liikkeellelähdön jäykkyyttä.  
  • Kävelyn vaikeutuminen  

Miten nivelrikkoa voi hoitaa? 

  • Lääkkeettömät hoidot perustana!  
  • Fysioterapia –sopivien liikuntamuotojen ohjaus, liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoittelu. Tutkimusten mukaan liikunta ja harjoittelua edistävät toimintakykyä ja elämänlaatua!  
  • Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu edistävät toimintakykyä ja lievittävät kipua.  
  • Fysioterapiassa kartoitetaan tilanne yksilöllisesti ja tehdään asiakkaan kanssa yhdessä suunnitelma tukemaan tavoitteita  
  • Fysioterapiassa harjoittelua voidaan modifioida sen hetkisen tilanteen mukaan, jotta liikkuminen ja harjoittelu mahdollistuisi ja olisi mielekästä.  
  • Liikunnan ja harjoittelun tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa  

  

Lähteet: 

Hunter Hsu; Ryan M. Siwiec. 2020.; Pohjalainen 2018.; Nivelrikko polvissa ja lonkissa (artroosi)

Käypä hoito suositus 2018.; Fysioterapiasuositus 2020. 

Kuva: Shutterstock

 

Tunnelmia Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeesta

Toimintaterapiayrityksemme toi.minna on ollut mukana Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään kuntoutusmalleja toiminnallisten häiriöiden kuntoutukseen.

Asiakkaiden kuvauksia toiminnallisten häiriöiden vaikutuksesta omaan arkeensa

Esimerkkinä toiminnallisista häiriöistä nousi esille taipumus ylittää oman jaksamisen rajoja arjessa. Jotkut kuvailivat ylisuorittamista yleistyneenä toimintatapana, toiset taas yksittäisinä ylilyönteinä, jolloin syystä tai toisesta “multitaskaaminen” lähtee käsistä.

Syystä huolimatta keholle toistuva rauhattomuus on stressaavaa, ja toiminnallisten häiriöiden tapauksessa harmittomana ajatellusta ylivireystilasta saattaa seurata salakavalasti esimerkiksi äärimmäistä väsymystä, keskittymisvaikeuksia, erilaisia yliherkkyyksiä tai toimintakykyä haittaavia kipuja. Oireita voi olla hankala suoraan yhdistää tiettyyn tehtyyn toimintaan, sillä niillä on toisinaan taipumus tulla viiveellä, eikä itsellä oireita provosoiva toiminta ole aina helppo tunnistaa. Toiminta ei myöskään välttämättä ole luonteelta sellaista, että ihminen itse kokisi sen toiminnan hetkellä kuormittavana.

Vireystilojen hallitsematon heilahtelu aiheuttaa hämmennystä ja turhautumista. Jos selitystä oireistolle ei löydy, voi olla hankalaa suhtautua oman kehon reaktioihin myötätuntoisesti, saati sitten kuunnella, mitä tarvetta keho koittaa viestittää. Kaikki haluavat elää arkeaan ilman ennakoimattomia rajoitteita, tai pelkoa siitä, että mitä jos keho ja toimintakyky pettävät taas.

Tärkeiksi ja merkityksellisiksi nousseita teemoja

Jokaisella toimintaterapiakerralla pureuduttiin toiminnallisten häiriöiden syntymekanismeihin ja oireita ylläpitäviin tekijöihin, sekä luotiin toivoa siitä, että helpotusta ja hallinnan tunnetta on mahdollista saada. Keskustelua ja oivalluksia herättäneitä teemoja olivat muun muassa sietoikkuna ja vireystilojen hallinta, omien rajojen määrittely ja asettaminen, rentoutuminen ja oman kehon kuuntelu sekä itsemyötätunnon harjoittaminen. Kaikista tärkeimpänä koettiin, että terapiasta saadut ajatukset ja opit siirtyisivät kunkin asiakkaan arkeen mahdollisimman tehokkaasti.

Psykoedukaation lisäksi asiakkaille tarjottiin runsas kattaus erilaisia menetelmiä, joita kannustettiin kokeilemaan omassa arjessa. Terapiajakson loppupuolella asiakkaat toivat esiin heitä kiinnostaneita teemoja ja työkaluja, joiden juurtumista rutiineiksi tuettiin kotiin lähetettävällä “työkalupakilla”. Tärkeää on huomioida yksilölliset tarpeet menetelmien valinnassa, sillä rutiineiksi muodostuvat vain sellaiset toimintatavat, joihin ihminen uskoo ja joita pitää itselleen tärkeinä.

Toimintaterapiassa käytettyjä menetelmiä

Tietoa toimivista käytänteistä etsittiin kuntoutuksen suunnitteluvaiheessa monipuolisesti muissa maissa havaituista hyvistä käytänteistä, työkaluista ja toimintamalleista. Tämän asiakasryhmän kanssa kuntoutusta järjestettäessä on erityisen tärkeää pysyä ”ajan hermolla” eli seurata uusia tutkimuksia aktiivisesti. Toteutusvaiheessa on ollut tärkeää jakaa kokemuksia ja havaintoja aktiivisesti hankkeen yhteistyötahojen kesken. Hankkeessa olevien palveluntuottajien keskenään jakamat kokemukset näyttäytyvät jokseenkin samanlaisina. Yhteiskehittämisen vahvuus on useamman ammattilaisen ja asiakkaan näkökulman huomioiminen kuntoutuksen kehittämisessä.

Terapeutin vuorovaikutusosaaminen on ratkaisevassa asemassa kuntoutusta järjestettäessä. Vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen ja erilaisten vuorovaikutuksellisten keinojen käyttö ovat ratkaisevassa roolissa motivaation tukemisessa sekä kuntoutukseen sitouttamisessa. Jatkuvassa asiakkaan ja kuntouttajan välisessä vuorovaikutuksessa on oleellista se, että asiakas kokee tulleensa ymmärretyksi ja kuulluksi. Ensisijaisesti asiakkaan kuunteleminen ja kohtaaminen on kaiken perusta. Tämän kautta rakentuu luottamus ja turva asiakkaan ja terapeutin välille, jolloin sen päälle voidaan rakentaa kuntoutuksen muita menetelmiä. 

Pitkäaikaiset sairaudet vaikuttavat toimintakyvyn lisäksi toiminnalliseen identiteettiin ja pätevyyden kokemuksiin. Toimintaterapiassa asiakkaan rooli-identiteetin ja siihen vaikuttavien tekijöiden edistäminen liittyy muun muassa psyykkisten valmiuksien kehittämiseen. Psyykkisiin valmiuksiin kuuluu esimerkiksi omien tunteiden tai stressitekijöiden tunnistamista, minäkuvan tutkimista ja omien arvojen mukaan toimimista.

Terapiakertojen sisältöihin kysyttiin asiakkailta toiveita ja heitä kannustettiin aktiivisesti antamaan palautetta kuntoutustapaamisista. Asiakkailta saatuja toiveita menetelmistä kuultiin ja niitä toteutettiin. Tyypillisesti terapiakertoihin sisältyi esimerkiksi arjen rakenteiden tarkastelua, elämänhallinnan keinoja, jaksottamisen harjoittelua, omassa sietoikkunassa toimimista, vireys- ja tunnesäätelyyn tutustumista, ajattelumallien pohtimista, hengitys- ja rentoutusharjoituksia ja luovien menetelmien käyttöä omien tunteiden kuulostelemiseen.

Ryhmäterapian etuna oli muun muassa ryhmäkoheesion vaikutus terapiaan sitoutumiseen, itsemyötätunnon lisääntyminen vertaistuen myötä, sekä itsereflektion tukeminen ja vinkkien saaminen toisilta ryhmäläisiltä. Yksilöterapioissa erityisen vaikuttavaa oli puolestaan asiakaslähtöisyys ja jakamaton fokus asiakkaan esille tuomiin arjen asioihin.

Toiminnallisen häiriön oireiden vaikutus heijastuu monesti perheen ja parisuhteen sisäiseen dynamiikkaan. Yhteistyö asiakkaiden lähipiirin kanssa osoittautui merkitykselliseksi niin läheisten kuin asiakkaidenkin näkökulmista, sillä ymmärryksen lisääminen ja tunteiden jakaminen lisää myötätuntoa ja hyväksyntää kaikissa osapuolissa. Näin ollen asiakkaiden on ollut helpompi esimerkiksi asettaa omia rajojaan tuntematta niin huonoa omatuntoa, ja lähipiirin on ollut helpompi käsittää mistä on kyse, mikä on helpottanut heidän kokemaansa huolta.

Asiakkaiden ottamat edistysaskeleet

Hiljalleen terapiajaksojen edetessä asiakkaiden kertomuksista kuultiin miten heille itselleen tärkeät hallintakeinot ovat tulleet osaksi arkielämää. Asiakkaiden omat oivallukset poikivat myös yksilöllisesti sovellettuja arjen työkaluja, ja kehityskaarta oli hienoa päästä seuraamaan läheltä. Monet asiakkaat kuvasivat lisäksi hallinnan tunteen ja itsensä kuuntelemisen lisääntyneen. Terapiajaksot olivat kestoltaan varsin lyhyitä, mutta niin asiakkaita kuuntelemalla kuin heidän testituloksiensa muutosta seuraamalla, oli nähtävissä se, että askel kohti omaa hyvinvointia paremmin tukevaa arkea on otettu. Vahva motivaatio on menestystekijä kuntoutuksen etenemisessä ja edistymisessä kohti toiminnallista arkea.

Ajatuksia toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta tulevaisuudessa

Hankkeen edetessä korostui kaikenlaisen verkosto- ja moniammatillisen yhteistyön merkitys. Toimintakyvyn haasteen ollessa näin monitekijäinen, tarvitaan laajaa osaamista keho-mieliyhteydestä sekä arjen hallinnan kokonaisuudesta, ammattilaisten tekemä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Monialainen osaaminen on asiakkaan edun mukaista, ja mahdollistaa sen, että kukin ammattilainen saa keskittyä siihen toimintakykyyn vaikuttavaan osa-alueeseen, jonka parhaiten taitaa. Toiminnallisista häiriöistä kärsivän ihmisen oikeus on saada tarvitsemansa apu ja tuki ja siinä eri osa-alueiden ammattilaisten panos ja yhteistyö on merkittävässä roolissa.

Tulevaisuudessa olisi ehdottoman tärkeää vahvistaa esimerkiksi koulutusten avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista tietämystä toiminnallisista oireista. Matalan kynnyksen palveluiden ja erityisesti vaikuttavan kuntoutuksen lisäämisellä oikea-aikaisesti voidaan ehkäistä oireiston pahenemista ja raskaampiin palveluihin ohjautumista. Tämä kuntoutuksen ala tarvitsee vielä runsaasti tutkimusta ja lisää ammattilaisten kokemuksia. Asiakkaiden oikeus vaikuttavaan kuntoutukseen on turvattava ja kuntoutuspolkua on vahvistettava.

Kantapääkipua? Jalkaterapiasta apua alaraajojen kiputiloihin

Kantapääkipu voi johtua lukuisista eri syistä 

Kantaluun kiinnityskohdassa tuntuva kipu aamun ensimmäisillä askeleilla? Ovatko uudet jalkineet tai syysvaellus provosoineet jalkapohjan kivun? Kantaluusta lähtevä kantakalvo voi kipeytyä siihen kohdistuessa venytystä ja suurta painetta liikkuessa. Taustalla on usein jalkaterän asentomuutokset ja jalkaterän alueen lihasten epätasapaino. Kantakalvoon voi kehittyä plantaarifaskioosi eli kantakalvon rappeuma. Plantaarifaskioosi voi olla sitkeä vaiva, mutta siitä on mahdollista päästä eroon. Hoitona toimivat harjoiteohjelmat, kenkäohjaus, tukipohjalliset ja sukat tai muut apuvälineet sekä jalkaterapeuttiemme toteuttamat hoidot. 

Kantaluun alla oleva, iskua vaimentava rasvapatja alkaa surkastumaan jo 30-vuoden iässä. Runsas seisominen, kävely tai harjoittelu kovilla alustoilla voivat aiheuttaa kipua tämän luonnollisen iskunvaimentimen heikentyessä. Jalkaterapeuttimme ohjaavat kantapäitä suojaavat kenkävalinnat sekä tuotteet, joilla saat helpotusta tilanteeseen. 

Kantapäässä voi olla kovettumaa, halkeilua, känsä tai syylä. Jalkaterapeuttimme hoitavat nämä ammattitaitoisesti ja turvallisesti, ja osaavat ohjata sopivan omahoidon kuhunkin vaivaan. Sen lisäksi että saat välittömän helpotuksen vaivaasi, pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka ehkäisevät vaivan uusiutumista. 

Joskus kivun taustalla voi olla jopa kantaluun murtuma. Korkeasti koulutetut jalkaterapian ammattilaiset osaavat yksinkertaisen testin avulla tunnistaa tämänkin tilanteen – ja ohjata sinut eteenpäin diagnoosin varmistamiseksi.  

Varaa aika jalkaterapiaan ja ota askel kohti parempaa elämänlaatua! 

Jalkaterapeuttimme palvelevat Oulunkylän fysioterapisessa hoitolaitoksessa ja Tapiolan fysioterapeuttisella toimipisteillä. Teemme myös kotikäyntejä.

Hinnat vastaanotolla:

Jalkahoito 60 min 62 €

Jalkahoito 30 min 42 €

Jalkaterapia 60 min 70 €

Varaamme oikeudet hintojen muutokseen.

Kotikuntoutus hoivakodissa ja palvelutaloissa

Fysiogeriatria on tehnyt tiivistä hoivakotiyhteistyötä eri hoiva-alan toimijoiden kanssa läpi koko yrityksen historian ajan, jo vuodesta 1982. Tällä hetkellä teemme monipuolista hoivakotiyhteistyötä toimialueillamme jopa yli 100 hoivakodin kanssa.

Fysioterapian asiakas voi olla toimintakyvyltään ja taustaltaan minkä kuntoinen tahansa, fysioterapia kulkee
asiakkaan rinnalla ja ammattilainen osaa sovittaa fysioterapian asiakkaan tarpeita kulloinkin parhaiten palvelevaksi. Hoivakodissa työskenneltäessä asiakkaiden kokonaisvaltainen toimintakyky, sen ylläpito ja edistäminen, on merkittävin asia, johon fysioterapian keinoin pyritään vaikuttamaan.

Kuntoutuksen hyödyt

Toimintakyvystä huolehtimalla pyritään takaamaan asiakkaalle miellyttävä, sujuva ja mahdollisimman itsenäinen sekä osallistava arki hoivakodin toimintaympäristössä. Pitkään hoivakodeissa asiakkaiden kanssa työskennellyt konkari fysioterapeuttimme Tarja Kindstedt kertookin, että parasta hoivakodissa työskenneltäessä on huomata asiakkaan arjen sujuvoituminen moniammatillisen yhteistyön toteutumisen myötä.

Fysioterapia hoivakodissa ei ole vain jonkin spesifin tuki- ja liikuntaelinvaivan kuntoutusta, vaan kokonaisvaltaista ja monipuolista, asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Esimerkiksi nivelliikkuvuuksien lisäämisen avulla päivittäiset toiminnot, kuten pukeutuminen tai syöminen voi helpottua huomattavasti, näin asiakas pystyy toimimaan aktiivisena osana arjen toiminnoissa.

Muistisairaalle on merkittävää tarjota kokemuksia omatoimisuudesta, vaikka päivittäiset taidot tuntuisivatkin unohtuvan. Positiiviset kokemukset osallistumisesta vahvistavat asiakkaan itsetuntoa merkittävästi, ja lisäävät näin hyvinvointia sekä osallistumista vastaisuudessa entisestään.

Hoivakotikuntoutus on moniammatillista yhteistyötä

Fysioterapeutin työ hoivakodissa on hyvin kokonaisvaltaista, moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on löytää asiakkaan elämänlaatua ylläpitäviä ja edistäviä, päivittäin parhaiten palvelevia tavoitteita ja ratkaisuita.

Fysioterapia on olennainen osa myös saattohoidossa olevan asiakkaan kivun lievitystä. Liikeratojen ylläpito ja painehaavojen ehkäisy esimerkiksi liikehoidoin sekä asento- ja mikroasentohoitojen avulla lievittää asiakkaan mahdollisia kipuja huomattavasti. Fysioterapeutti osaa ohjeistaa myös hoivakodin henkilökuntaa asentohoitojen toteutuksessa asiakkaan hyvinvoinnin parhaaksi.

Fysioterapeutti hoivakotiin

Tarjoamme asiakkaille hoivakoteihin mm. arviointikäyntejä kartoittamaan mahdollinen fysioterapian tarve ja hyöty, tehokuntoutusjaksoja esimerkiksi pitkän liikkumattomuuden jälkeen sekä postoperatiivista kuntoutusta esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Fysioterapiaan ei tarvitse erillistä lääkärin lähetettä, kuka tahansa on tervetullut.

Tilaa ammattitaitoinen fysioterapeuttimme hoivakotiin arviointikäynnille arvioimaan ja suunnittelemaan omaisellesi toimintakykyisempi arki. Palvelukeskuksemme auttaa ja palvelee arkisin numerossa 09 3922 302.