Ruokahalu – mistä löytäisin sen?

posted in: Blogi | 0

Onko ruoka vain poltto- ja rakennusainetta vai voisiko sitä ajatella mahdollisesti sosiaalisena hetkenä, nautintona tai piristyksenä osana arkea ja juhlaa? Ruokahalu vaikuttaa ravitsemuksemme tilaan, joten on tärkeää kiinnittää huomiota siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kokeilla keinoja ruokailutilanteiden houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Esimerkiksi maku- ja hajuaistimme heikkenee, jolloin ruoka saattaa tuntua mauttomalta eikä sitä tee mieli syödä. Haju- ja näköasti herättävät kehoa ruokailuun ja lisäävät näläntunteen muodostumista. Ikääntymisen myötä ruoansulatusjärjestelmämme toiminta muuttuu, joka vaikuttaa nälän ja kylläisyyden kokemiseen. Ikääntyneellä kylläisyyden tunne säilyy pidempään sekä vatsalaukku tyhjenee hitaammin kuin nuorilla aikuisilla. Annoskoko saattaa pienentyä huomaamatta tai aterioita jää väliin. Näin ravintoaineiden ja riittävän energian saanti heikkenee ja vaikuttaa pitkällä ajalla aliravitsemusriskiin ja heikentävästi toimintakykyyn lisäten mm. kaatumisten mahdollisuutta.

Miten ruokahaluun voidaan vaikuttaa?

Ruokahaluumme vaikuttavat kehon luonnollisten muutosten lisäksi myös mieliala, ruokaseura ja ympäristö, syötävä ruoka ja sen terveellisyys. Näihin voimme vaikuttaa positiivisesti tekemällä tietoisia muutoksia tai auttamalla läheistämme tekemään muutoksia.

Tutkimuksissa on todettu, että ikääntyneen itsenäisyyden tunteen kannalta on tärkeää tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa milloin, mitä ja missä syö sekä osallistua ruoan valmistuksen vaiheisiin.

Sosiaalisuuden osana ruokailua on todettu tukevan ravinnonsaantia. Sairaaloissa ja palvelutaloissa tämä toteutuu melko hyvin, mutta kotona erityisesti yksin asuvien ikääntyneiden kohdalla tätä voi olla vaikeampi toteuttaa päivittäin. Mitä jos me omaiset tukisimme tätä ruokailemalla läheistemme kanssa yhdessä kahvittelujen sijaan? Samalla pystyy hieman seuraamaan omaisensa ruokailua, sen sujuvuutta ja ruoan maistumista. Tai olisiko sinulla ystävä, jonka kanssa ruokailla yhdessä?

Sanotaan, että kattaus on puoliruokaa. Tätä voidaan soveltaa myös ruoan houkuttelevuuteen annosta koostaessa. Ruoan ulkomuoto ja värit vaikuttavat ruoan houkuttelevuuteen näköaistin kautta. Ateriaan saa helposti väriä kasvisten avulla ja samalla ravintoaineiden sekä kuidun saanti lisääntyy. Muista myös maku, maustamalla ruokaa riittävästi, se maistuu usein paremmalta ja lisää ruokahalua sekä siten syödyn ruoan määrää.

Oletko kiinnittänyt huomiota suuhusi? Hammasproteesin sekä hampaiden ja suun terveydestä huolehtiminen ovat myös osa ruokailua ja vaikuttavat ruokahaluun sekä ravinnonsaantiin. Ruoan ulkomuoto vaikuttaa myös suutuntumaan. Suutuntuman huomioiminen korostuu, jos purenta ja nieleminen ovat heikentyneet. Suun terveyteen voimme itse vaikuttaa myös ennaltaehkäisevästi pitämällä huolta hampaistamme päivittäin ja tarkistuttamalla hampaat tai hammasproteesin säännöllisesti.

Ruokahalun heikentyessä ateriarytmin merkitys korostuu, sillä aterioita saattaa jäädä huomaamattakin välistä. Näin energiansaanti pienenee ja aliravitsemuksen riski kasvaa. Ateriarytmillä tarkoitetaan säännöllistä ruokailua, johon yleisesti suositellaan 5-6 ateriaa jaettuna tasaisesti päivään.

Arjen aktiivisuutta ja liikuntaa lisäämällä energiankulutuksemme lisääntyy. Liikkuminen ja raitis ulkoilma voivat edistää nälän tuntee kehittymistä ja tukea siten ruokailua. Liikunta myös virkistää ja auttaa pitämään lihaksistamme ja aivoistamme huolta. Arjen aktiivisuuden lisäämisestä voit lukea lisää täältä.

Oletko jo tehnyt muutoksia ruokailussasi vai olisiko aika kokeilla, miten ruokahaluun voi vaikuttaa?

-Virpi Alho, fysioterapeutti

 

Lähteet: