Miksi ikääntyneiden kuntoutus on tärkeää?

Suomen väestö ikääntyy ja samaan aikaan hoitotyön resurssien vähyys on puhututtanut mediassa. Miten voimme vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessakin ikääntyneet ovat yhä toimintakykyisiä, hoitotyön resurssit riittävät ja jokainen meistä saa kokea turvallisen ja hyvän vanhuuden?

Yksi ratkaisu voi löytyä kuntoutuksesta. Siksi on tärkeää, että ikäihmisille tarjotaan laadukkaita ja ammattitaitoisia kuntoutuspalveluja. Tässä kirjoituksessa perustellaan muutamasta eri näkökulmista ikääntyneiden kuntoutuksen merkityksellisyyttä.

1.    Muistisairaudet

On arvioitu, että joka kolmas sekunti joku maailmassa sairastuu muistisairauteen (Prince ym. 2015) ja Suomessa dementiaan kuolleiden määrä on kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana (SVT 2018). Tärkeässä roolissa terveyden- ja sosiaalihoidon kustannuksien hillitsemiseksi ovat keinot, joilla voidaan muuttaa muistisairauksien taudinkulkua (Prince ym. 2015) Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa todettiin, että elintapaohjaus on merkittävä tapa vähentää muisti- ja tiedonkäsittelytoimintojen heikentymistä (Ngandu ym. 2015).

Fyysisellä harjoittelulla on oma roolinsa elintapaohjauksessa, joten siten kuntoutuksen merkitys muistisairauksien hoidossa on suuri. Fysioterapeuttien toteuttama kuntoutus voi myös sisältää paljon muutakin kuin fyysistä harjoittelua ja Fysiogeriatrian fysioterapeutit pyrkivät huomioimaan muistisairaat yksilöllisesti. Jos ajatellaan esimerkiksi ei-lääkkeellisiä keinoja muistisairaiden haasteelliseksi koettujen käytöshäiriöiden hallitsemiseksi, vahvinta tutkimusnäyttöä on musiikin käytöstä (Tuomikoski ym. 2018, Abraha ym. 2017). 

Meillä kuntoutus saattaakin siis tarpeen mukaan sisältää myös musisointia, laulua ja loruja!

2.    Elämän mielekkyys & yksinäisyyden lievittyminen

Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimenpiteet ovat vähentäneet monen ikääntyneen sosiaalista kanssakäymistä entisestään. Yksinäisyys on yleistä varsinkin yksin asuvilla iäkkäillä ja yksin elävillä myös liikunta on vähentynyt enemmän. (Lehtisalo ym. 2019). 

Ikääntyneen kuntoutuksen kautta on mahdollista tukea ihmisen sosiaalisuutta: fysioterapeutti voi toimia tärkeänä sosiaalisena kontaktina ja terapeutti voi myös toimintaterapian turvin auttaa toimintakyvyn ylläpitämisessä niin, että sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen onnistuu tulevaisuudessakin. Hyvässä fyysisessä kunnossa myös harrastustoimien jatkaminen on helpompaa.

Muistisairauksien kohdalla yksinäisyyden ehkäisy ja elämän mielekkyyden tukeminen on myös erityisen tärkeää. Muistiliitto on vuona 2016 koonnut muistisairauksiin liittyen hyvän hoidon kriteeristön. Kriteeristössä mainitaan, että mielekäs ja aktiivinen arki koostuu muun muassa kuntoutumista edistävistä ja sosiaalisia verkostoja ylläpitävistä asioista (Muistiliitto 2016).

Fysioterapeutin toteuttama kotikuntoutus voi olla juuri tällainen asia ja kuntoutuksen avulla ikäihmistä voidaan auttaa selviytymään arjessa itsenäisemmin. Kokemus itsenäisestä selviytymisestä voi tukea ihmisen itsetuntoa ja merkityksellisyyden kokemusta. Liikunta voi olla myös mielekäs harrastus ja se voi helpottaa kipuja (Muistiliitto 2016).

3. Hoitotyön resurssit

Kun iäkäs henkilö on toimintakyvyltään mahdollisimman omatoiminen, helpottaa se esimerkiksi hoitotyön kuormittumista. Liikuntaharjoittelulla voidaankin parantaa ikäihmisen fyysistä suorituskykyä ja pysäyttää ja/tai hidastaa sarkopenian ja gerastenian etenemistä. Lisäksi liikunta voi parantaa aivojen tietojenkäsittelytoimintoja ja vähentää riskiä sairastua uusiin kroonisiin sairauksiin. 

Fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemiseksi liikuntaa sisältävää kuntoutusta olisikin tärkeää tarjota ikäihmisille (Jyväkorpi ym. 2020). Harjoittelu tukee hoitotyötä aina, sillä myös esimerkiksi vuodepotilas hyötyy liikeharjoitteista; onhan esimerkiksi paita helpompi pukea päälle, kun nivelliikkuvuudet ovat hyvät.

4. Terveydenhuollon kustannukset

Kaatumistapaturmat lisäävät terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia. Vuona 2015 Suomessa hoidettiin leikkauksella yli 6000 lonkkamurtumaa. Murtumasta johtuneet potilaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat arviolta 30 000 euroa (Käypä hoito 2017). Kaatumisen seurauksena voi sattua myös lukuisia muita tapaturmia, mutta tarkkoja tilastoja kaatumisten aiheuttamista kustannuksista ei voida löytää. Lonkkamurtumien aiheuttamat kustannukset antavat kuitenkin suuntaa kustannusten suuruusluokasta. Jokaisen kaatumisen ehkäisy on suuri säästö yhteiskunnalle ja samalla myös yksilölle, sillä kaatumiset aiheuttavat myös ihmisille suurta yksilöllistä henkistä taakkaa.

Kun väestö ikääntyy, jatkaa kaatumistapaturmien ilmaantuvuus luultavasti kasvuaan (Tricco ym. 2017). Vähäinen fyysinen aktiivisuus on yksi tekijä, joka ennustaa lonkkamurtumia lisäämällä sekä kaatumisen että osteoporoosin todennäköisyyttä (Käypä hoito 2017). Triccon ym. (2017) satoja tutkimuksia ja tuhansia koehenkilöitä sisältänyt kirjallisuuskatsaus toteaakin, että liikuntaharjoittelu liittyi pienempään loukkaantumisriskiin. Jotta harjoittelu on turvallista, voi olla hyvä aloittaa harjoittelu ohjattuna esimerkiksi fysioterapeutin kanssa (UKK-insituutti 2021).

Lopuksi

Tämä teksti on nopea pintaraapaisu siihen, miten paljon ikääntyneiden kuntoutukseen liittyen on olemassa näyttöä! Lisäksi koko ajan tutkitaan lisää. 

Esimerkiksi SPRINTT-tutkimuksen (2016-2018) tarkoituksena on ollut selvittää säännöllisen liikunnan ja ravitsemusohjeistuksen vaikutuksia toimintakykyyn ja lihaskadon ehkäisyyn. Fysiogeriatria on ollut mukana tässäkin tutkimuksessa.

Kirjoittaja:
Salla Isomäki

Fysioterapeutti

Lähteet:

  • Abraha I, Rimland JM, Trotta FM, Dell’Aquila G, Cruz-Jentoft A, Petrovic M, Gudmundsson A, Soiza R, O’Mahony D, Guaita A, Cherubini A. Systematic review of systematic reviews of non-pharmacological interventions to treat behavioural disturbances in older patients with dementia. The SENATOR-OnTop series. BMJ Open. 2017 Mar 16;7(3):e012759. doi: 10.1136/bmjopen-2016-012759. Erratum in: BMJ Open. 2017 Jul 17;7(7):e012759corr1. PMID: 28302633; PMCID: PMC5372076.

  • Jyväkorpi S, Strandberg T, Urtamo A, Pitkälä K, Suominen M, Kokko K, Heimonen S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Lääketieteellinen tiedekunta, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, Clinicum, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopisto. Oulun yliopisto. HUS, Sisätaudit ja kuntoutus. Gerontologinen ravitsemus. Gery ry. Gerontologian tutkimuskeskus. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Ikäinstituutti.
  • Käypä hoito. Lonkkamurtuma. Käypä hoito-suositus. Duodecim. 16.10.2017. Saatavissa täällä
  • Lehtisalo Jenni, Palmer Katie, Mangialasche Francesca, Solomon Alina, Kivipelto Miia & Ngandu Tiia. Changes in Lifestyle, Behaviors, and Risk Factors for Cognitive Impairment in Older Persons During the First Wave of the Coronavirus Disease 2019 Pandemic in Finland: Results From the FINGER Study. Frontiers in Psychiatry, 12 February 2021.
  • Muistiliitto. Hyvän hoidon kriteeristö. Muistiliiton julkaisusarja 2/2016. Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin.
  • Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A, Levälahti E, Ahtiluoto S, Antikainen R, Bäckman L, Hänninen T, Jula A,  Laatikainen T, Lindström J, Mangialasche F, Paajanen T, Pajala S, Peltonen M, Rauramaa R, Stigsdotter-Neely A, Strandberg T, Tuomilehto J, Soininen H, Kivipelto M. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015;385:2255–2263.
  • Prince M, Wimo A, Guerchet M, Ali G-C, Wu Y-T, Prina M. 2015. World Alzheimer Report 2015. The Global Impact of Dementia An analysis of prevalence, incidence, cost and trends. An analysis of prevalence, incidence, cost and trends. Alzheimer’s Disease International (ADI), London.
  • SVT. Suomen virallinen tilasto. Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. 2018, 3. Dementiaan ja Alzheimerin tautiin kuoli joka kolmas 85 vuotta täyttäneistä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.12.2021]. Saatavissa täällä
  • Tricco AC, Thomas SM, Veroniki AA, Hamid JS, Cogo E, Strifler L, Khan PA, Robson R, Sibley KM, MacDonald H, Riva JJ, Thavorn K, Wilson C, Holroyd-Leduc J, Kerr GD, Feldman F, Majumdar SR, Jaglal SB, Hui W, Straus SE. Comparisons of Interventions for Preventing Falls in Older Adults: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA. 2017 Nov 7;318(17):1687-1699. doi: 10.1001/jama.2017.15006. Erratum in: JAMA. 2021 Apr 27;325(16):1682. PMID: 29114830; PMCID: PMC5818787.
  • Tuomikoski, A., Parisod, H., Oikarinen, A., Siltanen, H. & Holopainen, A. 2018. Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen – raportti järjestelmällisen katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018.
  • UKK-insituutti. Kaatumisvaaraan voi vaikuttaa. Päivitetty: 2.6.2021. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa täällä
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email