Geriatrisen fysioterapian asiantuntijat: Arvostava muistikuntoutus

posted in: Blogi | 0

”Läsnäoloa, mukaan ottamista, houkuttelua, kohtaamista, toiminnallisuutta, yhdessä tekemistä, onnistumisten kokemuksia, arvostamista, kuuntelemista, laulamista (tuttua musiikkia), muistelua, kuntosali- ja tasapainoharjoittelua, ulkoilua, ryhmätoimintaa, uuden oppimista, uskallusta.” Tätä ja paljon muuta on muistikuntoutus.

Läsnäolo lähtee aina vuorovaikutuksesta ohjaajan ja asiakkaan/asiakkaiden välillä. Vahva ammattitaito auttaa ohjaajaa luovimaan tilanteessa kuin tilanteessa ja tunnistamaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Ohjaajan tärkeä tehtävä on luoda ryhmä- tai yksilötilanteeseen sama tuttu ja turvallinen tunnelma hyödyntäen muistisairaan tunnemuistia. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ryhmätilanteissa sitä, että ryhmän aloitus ja lopetus on jokaisella kerralla samanlainen, vaikkapa alku- ja loppulaulut.

Mukaan ottaminen, houkuttelu ja yhdessä tekeminen. ”Onko pakko lähteä?” vai ”Pääsenkö mukaan?” Muistisairaan kanssa työskentelevien on tärkeää miettiä omia sanavalintojaan ja tapaansa ilmaista asioita. Monesti muistisairas on epävarma uuden asian edessä ja tästä syystä hän saattaakin kieltäytyä aktiviteetista. Usein pieni keskusteluhetki ennen suunniteltua ohjelmaa auttaa muistisairasta orientoitumaan tulevaan ja tällöin toimintaan siirtyminen sujuvoituu. Keskusteluhetken tulisi sisältää kannustusta ja houkuttelua eikä niinkään lisätä suorituspaineita asiakkaalle. Hänelle voi esimerkiksi mainita, että: ”Viimeksikin osallistuit ryhmään ja pärjäsit todella hyvin, meillä oli hurjan hauskaa.”

Arvostaminen ja kuunteleminen. Muistisairas on ajatteleva ja tunteva, tasavertainen ihminen. Tämä tulisi muistaa myös siinä vaiheessa, kun sairaus on edennyt jo pitkälle. Muistisairaan kanssa kommunikoidessa on tärkeää oppia lukemaan ihmistä myös ilman sanoja. Voiko kiroilun tai esimerkiksi hoitotilanteissa potkimisen ja/tai lyömisen taustalla ollakin jotain muuta viestittävää? Henkilöllä saattaa olla esimerkiksi ikäviä kokemuksia vedestä tai kosketuksesta. Kannattaakin aina pohtia mikä mahdollisesti aiheuttaa henkilössä tietynlaisia reaktioita. Ihmisen henkilöhistoriaan tutustuminen (omaiset, läheiset, hoitohenkilökunta jne.) onkin kullanarvoisen tärkeää. Muistisairaan kanssa toimiessa tulee ammattilaisen olla niin sanotusti kaikki aistit avoinna ja antaa itsestään 100% sillä hetkellä. Muistisairas kyllä huomaa, mikäli henkilö ei ole täysin mukana tilanteessa ja tästä saattaa seurata turhautumista tai toiminnasta kieltäytymistä.

Muistisairaan asiakkaan kohtaaminen puhuttaa paljon. Tilanteessa tulisi huomioida tasavertaisuus ja se, että keskustelee aikuisen ihmisen kanssa. Mikäli henkilö istuu, olisi hänen kanssaan keskustelevan hyvä asettua samalle tasolle, siis istumaan itsekin. Muistisairasta henkilöä tulee aina lähestyä rauhallisesti, mutta määrätietoisesti. Keskusteltaessa tulee lauseiden olla selkeitä ja riittävän lyhyitä. Erityisesti ohjatessa tulisi kiinnittää huomiota puheen selkeyteen, loogisiin ohjeisiin ja riittävään äänenkäyttöön (ei kuitenkaan huutamista).

Voima- ja tasapainoharjoittelusta on tutkitusti hyötyä kaikille, mutta erityisesti muistisairaille. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia, joissa on todettu säännöllisen, progressiivisen harjoittelun vähintään kaksi kertaa viikossa ylläpitävän, jopa lisäävän lihasvoimaa ja kehittävän tasapainoa. Lihasvoimaharjoittelu tapahtuu joko kuntosalilla, asiakkaan kotona omilla välineillä tai kehonpainolla toteutettuna tai esimerkiksi ryhmämuotoisena harjoitteluna liikuntatiloissa. Tasapainoa voi harjoittaa niin ulkoilun merkeissä kuin sisätiloissakin ja tässä vain taivas on rajana; vilkkaalla mielikuvituksella ja luovuudella saa kehiteltyä mitä mahtavampia harjoittelumuotoja!
Ryhmätoiminta on yksi tehokkaimmista muistisairaiden harjoittelumuodoista ja muistikunto-ryhmät pitävätkin sisällään mitä moninaisimpia asioita. Musiikki, laulu, sosiaalinen kanssakäyminen, arjen askareet, vuorokausirytmi (mikä päivä, mitä kello on, mikä vuosi jne.), fyysinen tekeminen ja erilaiset aivoja aktivoivat tehtävät/harjoitteet ovat kaikki hyvin tyypillisiä muistikunto-ryhmille.

Muistelua voi yhdistää moneen, esimerkiksi fyysiseen harjoitteluun ja/tai ulkoiluun. Asiakkaan kanssa harjoitellessa kuntosalilla soutulaitteessa voidaan samalla muistella nuoruuden souturetkiä.

Hyvin tärkeänä, ellei jopa tärkeimpänä asiana pidämme kuitenkin sitä, että muistisairaita ohjaava henkilö arvostaa itseään ja omaa työtään. Teemme kaikki mittaamattoman arvokasta työtä ja voimme oppia asiakkailtamme paljon, jos vain annamme heille mahdollisuuden kertoa, sanoilla tai ilman.

 

Muistikuntoutuksen asiantuntija, ft Tarja Kindstedt
Geriatrisen fysioterapian erikoisosaaja Emmi Väätämöinen
Fysiogeriatria Taivallahti