Kotikuntoutus ja toimintakyky

  • Blogi

Kotikuntoutus yleisesti 

Kotikuntoutuksen pääasiallinen tarkoitus on ylläpitää ja edistää asiakkaiden arjen toimintakykyä ja tukea turvallista kotona asumista. Kotona asuminen on saattanut hankaloitua esimerkiksi sairastumisen, tapaturman tai ikääntymisen vuoksi ja siksi on erityisen tärkeää löytää asiakkaalle mielekkäät tavat pitää huolta omasta terveydestään. Kotikuntoutukseen voi sisältyä monipuolisesti toiminta- ja liikkumiskyvyn arviointia, liikkumiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä apuvälinearviota. Kotikuntoutuksen toteutus ei vaadi isoa välineistöä, vaan yleensä asiakkaan oma arkinen ympäristö riittää. Fysioterapeutilla voi kuitenkin olla kotikäynnillä mukanaan joitakin pienvälineitä (KUVA 1) ja harjoitusvälineitä voi myös ostaa terapeutin kautta.  

Nilkkapainot terapiavälineenä
Kuva 1: Nilkkapainot ovat helppo väline kotiharjoittelun tueksi.

Kotona tapahtuvassa fysioterapiassa harjoitellaan yleensä arkisia toimintakykyyn liittyviä asioita. Tavoitteena voi olla esimerkiksi ​omatoiminen siirtyminen, jostakin apuvälinestä eroon pääseminen, itsenäinen ulkoilu (esimerkiksi postin haku), itsenäinen peseytyminen tai porraskävelyn onnistuminen. Myös toimintakyvyn ylläpitäminen nykyisellään voi olla tavoite. Esimerkiksi muistisairaan asiakkaan kohdalla oikea-aikaisilla tukitoimilla voidaan myöhäistää raskaampien palvelujen tarvetta ja kuntoutuksella voidaan myös ennaltaehkäistä käytösoireiden syntymistä tai pahenemista sekä helpottaa läheisten jaksamista (Valtioneuvosto 2018). Yksilölliset tavoitteet kuntoutukselle tehdään yhdessä asiakkaan tai mahdollisesti perheenjäsen kanssa.  

Toimintakyvyn huomioiminen kotikuntoutuksessa 

Toimintakyvyn käsite on laaja. Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista edellytystä selvitä hänelle välttämättömistä päivittäisistä toimista hänen omassa elinympäristössään. Toimintakyvyn osa-alueet kytkeytyvät toisiinsa – esimerkiksi ympäristö voi vaikuttaa fyysiseen suoriutumiseen. (THL 2021.) Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotiympäristössä rappuset ja kynnykset voivat vaikeuttaa ikäihmisen kotona pärjäämistä.  

Kuva 2: Toimintakykyyn vaikuttavat useat tekijät yhdessä. Kuva tehty mukaillen ICF-mallia (Suomen fysioterapeutit).

ICF on maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisema malli, joka kuvaa yksilön toimintakykyä kokonaisvaltaisesti dynaamisena tilana, joka koostuu mm. terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta (KUVA 2). Toimintakykyä voidaan ajatella myös ulottuvuuksina. Ulottuvuuksiksi luetaan fyysinen (esim. lihasvoima), psyykkinen (mm. kyky suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja), kognitiivinen (mm. muisti, oppiminen, tarkkaavaisuus, hahmottaminen) ja sosiaalinen toimintakyky (mm. ihmissuhteiden ylläpitäminen). (THL 2021.)  

Fysiogeriatrian fysioterapeutit pyrkivät aina huomioimaan asiakkaan toimintakyvyn moniulotteisuuden kuntoutuksessa, jotta toimintakyvyn tukeminen olisi laaja-alaista ja toimivaa. Esimerkiksi yksinäisyyden lievittyminen voi olla tärkeä toimintakykyä tukeva tekijä. Yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen lisäämää palvelutarvetta voidaankin lievittää tukemalla toimintakykyä ennakoivasti (Valtionneuvosto 2018). Vuona 2020 alkanut koronaepidemia on lisännyt ihmisten eristäytymistä, joten esimerkiksi juuri yksinäisyys on nyt vuona 2021 myös kovin ajankohtainen aihe. Kotikuntoutuksessa toimintakyvyn moniulottuneisuuden huomioiminen korostuu entisestään, sillä monet ikäihmiset asuvat yksin ja kodin tilat eivät aina ole välttämättä kovinkaan esteettömiä. Kotiympäristössä hyvin monenlaiset seikat voivat olla esteenä toiminnalle, joten yksilöllinen arvio on tärkeää.  

 -Salla Isomäki, fysioterapeutti

Palvelemme kodeissa ja hoivakodeissa – myös kesällä! Soita ja kysy lisää tai varaa aika p. 09 3922 302.

 

Lähteet:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email