Liikunnalla ja liikunnallisella kuntoutuksella voidaan ehkäistä ja hidastaa muistisairauksien tuomaa toimintakyvyn heikkenemistä kustannustehokkaasti.
Kotona toteutettavan liikunnallisen muistikuntoutuksen vaikutuksista muistisairaiden toimintakyvyn edistämiseen, kaatumisten vähenemiseen ja kognition heikkenemiseen on vahvaa näyttöä. Fyysinen harjoittelu on tärkeä neuroprotektiivinen eli suojaava tekijä, joka vahvistaa aivojen toimintakykyä. Riittävän pitkäkestoinen, monia osa-alueita yhtäaikaisesti huomioiva fyysinen harjoittelu voi kohentaa muistisairaan kognitiivista toimintakykyä. Aerobinen harjoittelu tukee hippokampuksen toimintaa sekä stimuloi aivojen plastisiteettiä, ja siten hidastaa aivojen atrofioitumista. Tällä tavoin aerobinen harjoittelu parantaa muistisairaan ajattelun nopeutta, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Kun fyysiseen harjoitteluun yhdistetään kognitiivisia harjoitteita, puhutaan dual task -harjoitteista. Nämä kahden tai useamman asian yhtäaikaiset harjoitteet aktivoivat tehokkaasti tiedonkäsittelyn alueita ja vaikuttavat muistisairaan toiminnanohjaukseen edistävästi.
Kotona tapahtuva kuntoutus linkittää harjoitteet tuttuun ympäristöön
Muistisairaan omassa kodissa tapahtuva yksilöllinen kokonaisvaltainen kuntoutus auttaa ylläpitämään arjessa tarvittavia taitoja, kuten liikkumista, pukeutumista, peseytymistä, ruuan valmistusta ja omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä harrastuksiin osallistumista. Kuntoutuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan omat merkitykselliset tavoitteet. Kuntoutuksessa huomioidaan kuntoutujan läheiset ja hänen oma elinpiirinsä.
Ylös, ulos ja lenkille – neljän seinän sisältä
Erityisen tärkeää on kannustaa ja rohkaista ulkoilemaan säännöllisesti. Meille suomalaisille ulkoilu ja luonto ovat osa hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan ikääntyneen fyysinen aktiivisuus on vain noin 3 minuuttia päivässä, ellei hän pääse ulos omasta kodistaan. Kävely ja keskustelu ovat erityisen hyvää dual task -harjoitusta muistisairaalle. Ulkona aktivoiva ympäristö saa aistit virittymään. Keskustelu aktivoi aivojen puheentuoton ja ymmärtämisen alueita. Samalla kävely eli fyysinen harjoitus lisää aivojen hapensaantia, kohottaa vireystilaa ja kestävyyskuntoa. Nyt siis kaikki nauttimaan kävelystä keväisessä ulkoilmassa!
-Pauliina Unkeri, TtM, ft
Lähteet:
Erickson KI, Voss MW, Prakash RS, Basak C, Szabo A, Chaddock L, Kim JS, Heo S, Alves H, White SM, Wojcicki TR, Mailey E, Vieira VJ, Martin SA, Pence BD, Woods JA, McAuley E, Kramer AF. 2011. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Proc Natl Acad Sci U S A. 2011 Feb 15;108(7):3017
Pitkälä, KH., Pöysti, MM., Laakkonen, ML., Tilvis, RS., Savikko, N., Kautiainen, H. & Strandberg, TE. 2013. Effects of the Finnish Alzheimer Disease Exercise Trial (FINALEX): a randomized controlled trial. JAMA Internal Medicine
Portegijs, E., Keskinen, K., Tsai, L-T., Rantanen, T. & Rantakokko, M. 2017. Physical Limitations, Walkability, Perceived Environmental Facilitators and Physical Activity of Older Adults in Finland. J. Environ. Res. Public Health 2017, 14(3)
Sergio Machado, Alberto Souza de Sá Filho, Matheus Wilbert, Gabriela Barbieri, Victor Almeida, Alexandre Gurgel, Charles V. Rosa, Victor Lins, Alexandre Paixão, Kamila Santana, Gabriel Ramos, Geraldo Maranhão Neto, Flávia Paes, Nuno Rocha3 and Eric Murillo Rodriguez. 2017. Physical Exercise As Stabilizer For Alzheimer’s Disease Cognitive Decline: Current Status
Yong Shen, Rena Li. 2016. What do we know from clinical trials on exercise and Alzheimer’s disease
Öhman, HR., Savikko, N., Strandberg, TE., Kautiainen, H., Raivio, MM., Laakkonen, ML., Tilvis, R. & Pitkälä, KH. 2016. Effects of Exercise on Cognition: The Finnish Alzheimer Disease Exercise Trial: A Randomized, Controlled Trial
