Seinäjoki luotti Fysiogeriatriaan kuntouttavan kotihoidon kehittämisessä

posted in: Blogi | 0

Asiakkaiden terveyttä edistetään motivoimalla arjen aktiivisuuteen, joka ylläpitää ja lisää omatoimisuutta. Kuntoutuksen erityisosaajat toimivat tiedonjakajina ja hengenluojina työyhteisöissään.

Ikäihmisten kotikuntoutuksen kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Haasteisiin vastatakseen Seinäjoen kaupunki kokosi moniammatillisen työryhmän, jossa on henkilökuntaa kotihoidosta, vuorohoidosta ja tehostetun palveluasumisen puolelta sekä perusterveydenhuollosta. ”Mietimme, miten kehitämme yhteistyötä ja luomme vaikuttavan kotikuntoutuksen toimintamallin sekä miten asiakkaiden kuntoutuspolut saadaan sujuviksi niin, että ne eivät katkea palveluntuottajien vaihtuessa”, kertoo Seinäjoen kotihoidon johtaja Suvi Tuomi. Työryhmä päätti ehdottaa koulutussuunnitelmaa, joka koski koko ikääntyvien palveluiden 450 työntekijää. Lisäksi heistä 53 päätettiin kouluttaa kuntoutuksen erityisosaajiksi ja sparraajiksi. ”Yksittäisiä ihmisiä on koulutettu jo pitkään. Näiden koulutusten ideana oli iso peittävyys”, Tuomi sanoo.

Kuntoutusvastaavien erityisosaajakoulutus tilattiin Suomen Fysiogeriatrialta. ”Seinäjoella oli selkeä tarve kehittää työntekijöiden kuntoutusosaamista. Lähdimme yhdessä räätälöimään koulutusprosessia Seinäjoen kehittämistarpeita vastaavaksi. Koulutuksen tavoitteena oli saada hyvät käytännöt ja tutkittu tieto juurtumaan toimintakykyä tukevaan hoitotyöhön”, kertoo kuntoutusvastaavat kouluttanut Pauliina Unkeri. Puolen vuoden koulutusprosessi jaettiin kuuteen jaksoon, joissa käsiteltiin syvällisesti ja käytännönläheisesti uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Koulutusprosessin teemoina oli mm. ikääntyneiden ja muistisairaiden toimintakyvyn tukemista ja arviointia, liikunta- ja toimintakykyä tukevia käytännön harjoitteita sekä kuntoutussuunnitelmien tekemistä. Vaikka koulutus päättyi vasta jokunen kuukausi sitten, jo nyt on nähty yksittäisiä onnistumisi. “Useiden asiakkaiden toimintakyky on selkeästi parantunut. Tarkempia tuloksia saadaan pidemmällä aikavälillä”, Tuomi kertoo.

”Koulutus kokonaisuutena oli erittäin onnistunut. Olemme saaneet paljon lisää tietoa sekä osaamista tulosten mittaamiseen. Työntekijätkin ovat todella innostuneita”, Tuomi kertoo.

 

Rohkeutta asiakkaiden liikuttamiseen

Yleisellä tasolla Seinäjoellakin tiedetään, että asiakkaat ovat huonokuntoisempia ja monisairaampia kuin ennen. Se asettaa omat haasteensa kuntoutuksen kehittämiselle. Seinäjoen valitseman mallin mukaan nyt tavoitteena on entisestään tukea asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitoa ja voimavaroja yhdessä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Suurin haaste on saada uudet toimintatavat juurrutettua satojen työntekijöiden ja asiakkaiden arkeen.

Ylistaron kotihoidon kuntoutusvastaava Miia Saari kertoo koulutuksen tuoneen hänelle rohkeutta ryhtyä liikuttamaan asiakkaita ja myös vaatimaan heiltä omatoimisuutta sekä arvioimaan toimintakyvyn muutoksia mittareita hyödyntämällä. ”Jätän nyt helpommin tekemättä asiakkaan puolesta. Laitan henkisesti kädet taskuun ja annan asiakkaalle mahdollisuuden”, Saari kertoo. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siirtymisissä, kun asiakas haluaa edetä itse. Saaren mielestä opiskelu auttaa jaksamaan paremmin. Se rikkoo rutiineja ja tuo vaihtelua ja lisää sisältöjä työhön. ”Rakastan työtäni ja haluan kehittyä hyväksi”, Saari sanoo.

84-vuotias kuntoutusasiakas Pirkko Pihlajamäki asuu Seinäjoen Ylistarossa kaupungin tuetun palveluasumisen yksikössä Ylistuvassa, jonne hän on muuttanut omasta kodistaan noin vuosi sitten. Ylistuvassa hänen kuntonsa on kohentunut, ja hän on saanut uusia ystäviä, joita tapaa päivittäin. Kuntoutuksessa Pihlajamäkeä on esimerkiksi ohjattu liikkumaan ja kävelemään aiempaa enemmän jalkojen vahvistamiseksi sekä tehty muita fyysisiä harjoitteita, kuten nousuja istumasta seisomaan, polkemista sekä ulkoilua ja arkiaskareita. Fysioterapeutin kanssa yhdessä on luotu kuntoutuksen tavoitteet, jotka Pihlajamäki kokee merkityksellisiksi – pieniä asioita, joista syntyy kokonaisuus. Pihlajamäki itse kuvailee Ylistupaa sanomalla, että siellä asuminen on ”kuin kotiin tulisi”.

 

Luottoa työntekijöille

Fysioterapeutti Tiina Korkonen ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Ikäkeskuksesta sanoo, että Seinäjoella on luotettu työntekijöihin ja annettu vastuuta oman työn kehittämisestä. Lähiesimiehellä on vahva rooli muutosten mahdollistajana. Koulutusten ja ajattelutavan muutosten myötä esimerkiksi yhteistyö kollegoiden välillä sekä suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus ovat lisääntyneet. Hänestä jatkossa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota vielä tiedon kulkuun ja kirjaamiseen sekä ohjauksen merkitykseen, jotta asiakkaat löytävät omat voimavaransa. Asiakkaan aktiivisen arjen tukeminen asuinpaikasta riippumatta on keskeistä.

”Olen itse saanut motivaatiota, intoa ja rohkeutta työhön”, Korkonen kertoo.

 

Saumattomampaa yhteistyötä

Koulutetuille kuntoutusvastaaville järjestetään kerran viikossa aikaa, jonka he voivat käyttää omien tiimiensä konsultointiin ja olemalla avuksi arjessa esimerkiksi kuntoutussuunnitelmien teossa. Lisäksi 53 kuntoutusvastaavaa tapaavat toisensa neljä kertaa vuodessa. Tapaamisia vetävät fysioterapeutit, ja niissä käsitellään erilaisia kuntoutukseen liittyviä teemoja. Fysioterapeutit alkavat syksyllä vetämään työpajoja kerran viikossa. Työpajoissa työntekijät voivat nostaa esille haastavia asiakastilanteita, joihin voidaan yhdessä miettiä ratkaisuja.

Kotihoidon johtajan Tuomen mukaan Seinäjoella ollaan erityisen tyytyväisiä, että arjen työntekoon on saatu työkaluja, joilla kuntoutustarpeen muutoksista voidaan selvitä paremmin. Nyt eri yksikköjen on myös helpompi tehdä yhteistyötä ja puhua samaa kieltä.

“Tämä on ollut sekä asiakkaille että hoitajille mieluisa asia. Vuorohoidon ja kotihoidon asiakkaat ovat samoja, ja siksi polkujen katkeamattomuus ja yhteistyön saumattomuus on tuonut erityistä rikkautta”, Tuomi sanoo.