Luonto kuntoutuksen tukena

posted in: Blogi | 0

Luonto on ihmetyttänyt minua aina. Vuosi vuoden perään se herää eloon talven jälkeen ja kasvaa loistoonsa. Luonnon terveysvaikutuksista ja sen mekanismeista on löydetty paljon tutkimustietoa, jota voi hyödyntää nykypäivän hektisessä maailmassa.

Luonnon terveysvaikutuksia

Luonto vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja sen terveyshyödyt ovat nähtävillä fysiologisella tasolla. Tiedetään, että luonnossa oleilu laskee verenpainetta ja vahvistaa solujen immuunipuolustusjärjestelmää. Metsän ihana tuoksu sisältää fytonsidi-yhdisteitä, jotka parantavat vastustuskykyä ja toimivat ikään kuin antibioottisesti. Luonnossa oleilulla on myös mielialaan positiivinen vaikutus. Mitä enemmän aikaa viettää luonnossa, sitä suuremmat ovat hyödyt. Jo 10 minuuttia luonnossa oleilun jälkeen verenpaine laskee ja mieliala kohenee. Tunnissa tarkkaavaisuus lisääntyy ja viisi tuntia kuukaudessa parantaa mielialaa ja positiiviset tunteet lisääntyvät. Suomi on pulloillaan upeaa luontoa. Vaihteleva maasto ja monipuolinen luonto pitävät mielen virkeänä sekä päästävät luovuuden valloilleen.

Ikäihmisen aktiivisuus

Kun ikää karttuu ja toimintakyky heikkenee, myös elinpiiri pienenee. Usein sisällä vietetään runsaasti aikaa ja ulkoilua on vain vähän. Psyykkisen, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta on todella tärkeää päästä liikkumaan ulkoilmaan. Hoivakodeissa asuville ikäihmisille piha-alueet ovat tärkeässä roolissa, koska ne tarjoavat mahdollisuuden ulkona liikkumiseen turvallisesti lähellä kotia.

Ikäihmiset kävelevät, tarkkailevat ympäristöä ja oleilevat viherympäristössä yleensä mielellään. Vuodenajat muuttuvat, kasvit elävät omaa elämäänsä ja ympäristöä voi aistia kaikessa rauhassa. Raikas ilma, erilaiset tuoksut, linnut ja muut eläimet voivat synnyttää ikäihmisessä erilaisia aistimuksia ja muistoja. Usein nämä voivat herättää myös keskustelua.

Ulkoilu ikäihmisen ja muistisairaan arjessa

Muistisairaus voi muuttaa ihmisen persoonaa ja elämää suurestikin. Muistisairaat voivat kokea ahdistuneisuutta ja turvattomuutta, joka voi ilmetä muuttuvana käyttäytymisenä. Kuitenkin esimerkiksi puutarhaympäristössä muistisairaan tarve puolustautua vähenee, koska hän kokee olevansa siellä turvassa. Näinollen puutarhan hoidolla voi olla positiivinen vaikutus erityisesti ikäihmisille ja muistisairaille. Myös itselleni luonto herättää paljon muistoja, erityisesti lapsuuden leikeistä ja seikkailuista. Muistelu on tärkeää ja hyvin luonnollistakin.

Ulkona kävely on ikäihmisten suosituin liikuntamuoto. Ikäihmiset itse arvioivat, että ulkoilu piristää, rauhoittaa, parantaa nukkumista ja vähentää kivun tuntemusta. Paljon liikkuvat ikäihmiset kokevat itsensä terveemmiksi ja ovat harvemmin masentuneita kuin vähän liikkuvat. Ulkona liikkumisen on todettu nostavan ikäihmisten kognitiivista toimintakykyä ja ehkäisemään muistihäiriöitä edistämällä aivojen hapensaantia. Ulkona liikkuminen onkin tärkeää ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä, koska se on toimintana vaativampaa kuin sisällä liikkuminen. Siinä vaaditaan tasapainon hallinnan ja lihasvoiman lisäksi kykyä reagoida ympäristön virikkeisiin ja haasteisiin. Arvioiden mukaan ikäihmisten toimintakyvyn heikkeneminen johtuisi suurilta osin liikunnan vähyydestä.

Luontoavusteisista toimintamuodoista ikäihmisille sopivia ovat esimerkiksi tavoitteellinen luontoliikunta, ekopsykologiset menetelmät sekä luonnon terapeuttinen käyttö. Fysioterapian näkökulmasta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ulkona pidettäviä fysioterapeuttisia ryhmiä.

Hyviä ulkoiluhetkiä!

 

-Maria Kosonen, fysioterapeutti

 

Lähteet:

  • Anundi, E,. Juusola, E., & Suomi, A. 2016. Vihreä hoiva ja voima. Helsinki. Terapia – ja valmennuskeskus Helsingin Majakka
  • Arvonen, S., & Aaltonen, A. 2013. Metsämieli : Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Helsinki: Metsäkustannus
  • Latvakangas, E. 2007. Puutarhanhoito on paluuta paratiisiin. Teoksessa: E. Latvakangas & H. Laaksonen (toim.) Puu, puisto, puutarha Varsinais-Suomessa. Turku: k&h. Turun yliopisto. Kulttuurihistoria, 31–34
  • Leppänen, M. & Pajunen, A. 2017. Terveysmetsä : tunnista ja koe elvyttävä luonto. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy
  • Mäntylä, H., Kuusela, M., Rappe, E. & Kuittinen, M. 2011. Asuntojen toiminnallinen suunnittelu: senioriasumisen suunnitteluohje. [Verkkojulkaisu]. TTS:n tiedote 2 (658): Asuminen, teknologia ja palvelut. [Viitattu 26.3.2020]
  • Rantakokko, M. & Rantanen, T. 2013. Ulkoympäristö ja toimintakyky. Teoksessa: E. Heikkinen, J. Jyrkämä & T. Rantanen (toim.) Gerontologia. Helsinki: Duodecim, 541–548
  • Rappe, E., Lindén, L. & Koivunen, T. 2010. Puisto, puutarha ja hyvinvointi. 2. päivitetty p. Helsinki: Viherympäristöliitto. Viherympäristöliiton julkaisu 28
  • Vehmasto, Elina (toim.) 2014. Green Care -toimintatavan suuntaviivat Suomessa. MTT Kasvu 20. PDF-dokumentti. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu20.pdf